Vesi ei ole vain elotonta ainetta, vaan se on tärkeä elinympäristö monenlaisille eläimille ja kasveille. Kalat kiinnostavat monia, sillä ne ovat silminnähtäviä ja konkreettisia. Monet tunnistavat myös rantojen vesikasveja tai pinnalla ja upoksissa kelluvia kasveja huojumassa veden liikkeiden mukana. Veden elämä ei kuitenkaan rajoitu siihen, mitä paljaalla silmällä voidaan nähdä.
Kasviplankton eli veden pintaosissa kasvavat levät eivät monelle ole tuttuja, sillä ne ovat mikroskooppisen pieniä. Sinilevät kuitenkin ovat tuttuja siksi, että ne ilmestyvät vihertävinä massoina vesiin juuri silloin, kun vedet ovat lämpimiä ja vesillä liikutaan paljon. Siis silloin kun vesielämästä haluttaisiin nauttia. Mikroskoopin kautta katsottaessa lämpimän veden aikaan runsastuvat sinilevät ovat kuitenkin esteettisesti asiaa tarkasteltaessa melko kaunista katseltavaa (kuvat 1 ja 2)
Kuva 1. Aphanizomenon ja Dolichospermum –sinilevät muodostavat helminauhamaisia ketjuja lisääntyessään.
Kuva 2. Aphanizomenon ja varsinkin ajoittain myrkyllinen Nodularia –sinilevä ovat ketjumaisina muodostumina mielenkiintoisen näköisiä
Pii- ja panssarisiimalevät runsastuvat keväisin. Piilevät muodostuvat kaksiosaisesta kuoresta ja ovat huomattavan symmetrisiä rakenteeltaan. Piilevien tapa lisääntyä on mielenkiintoinen, sillä ne lisääntyvät lähinnä kahtiajakautumalla, jolloin rasia tavoin limittäin sijaitsevat puolikkaat erkanevat toisistaan. Jakautunut solupuolikas kasvattaa pienemmän solupuoliskon alkuperäisen sisään. Näin solukoko pienenee jatkuvasti, kunnes syntyy itiöitä ja levät kasvavat jälleen normaalikokoisiksi.
Kuva 3. Fragillaria crotonensis –piilevätikut viihtyvät järviolosuhteissa, mutta niitä esiintyy ajoittain myös rannikkovesissä
Kuva 4. Nitzschia frigida –piilevät ovat tikkumaisia soluja ja muodostavat hyvin koristeellisia kolonioita. Ne esiintyvät rannikkovesissä keväisin viileän veden aikaan eikä niitä myöhemmin kesällä enää havaita.
Kuva 5. Protoperidinium bipes–panssarisiimalevää esiintyy yleisimmin alkukesän näytteissä. Lajin toinen pää kapenee yhdeksi ”hiipaksi” ja toinen jakautuu kahdeksi tikkumaiseksi muodostumaksi.
Saunapellonpuistonlammesta talvella 2015 otetussa näytteessä havaittiin monenlaisia runsaasti klorofylliä sisältäviä panssarisiimaleviä (Video 1) Videolla voidaan myös havaita panssarisiimalevien soluseinän koostuvan selluloosalevyistä ”panssareista”. Panssarisiimalevyillä on myös kaksi uintisiimaa. Selluloosalevyjen kulmissa voi olla erilaisia lajityypillisiä piikkimäisiä lisäkkeitä. Panssarisiimalevät voivat runsastua jopa niin, että värjäävät veden punaruskeaksi.
Kultaleviin kuuluva Uroglena –laji esiintyy pallomaisina kolonioina, joissa solut ovat hyvin löyhästi toisissaan kiinni. Soluja esiintyy vain pallon pinnalla ja yksittäisten solujen siimat liikuttavat koloniaa. Yleensä koloniat hajoavat ennen kuin näyte saadaan tuoreena mikroskoopin alle tai säilötään. Videolla (Video 2) havaittavassa näytteessä koloniat ovat kuitenkin säilyneet ehjänä
Vaikka monet eläinplanktonlajit ovat kasviplanktonlajeja suurempia ja osa niistä voidaan nähdä paljaalla silmällä, vaatii tarkempi tarkastelu mikroskoopin. Hankajalkaiset kokevat elämänsä aikana monta muodonmuutosta, jolloin ne vaihtavat kuorensa. Videolla (video 4) voidaan nähdä varhaisessa elämänvaiheessa olevan hankajalkaisen nauplius-toukan. Hankajalkaiset ovat tärkeää ravintoa kaloille. Videolla 5 haavinäytteeseen jääneet hankajalkaiset yrittävät liikkua runsaslukuisen kasviplanktonin seassa.
Vaikka merirokko on vieraslaji, on se monille murtovesialueella vesillä liikkuvalle tuttu laji. Merirokolla on planktinen vaihe (Video 3), jonka jälkeen se kiinnittyy jonkunlaiseen alustaan esim. kiviin ja myös ihmisten tekemiin rakenteisiin kuten veneen pohjiin. Merirokko kehittää ympärilleen kartiomaisen, noin 1 cm halkaisijaltaan olevan, aukollisen kalkkikuoren.
Eläinplanktoniin kuuluvien rataseläinten ruumin etupäässä sijaitsee ns. rataselin, jonka ripset ohjaavat ravintoa eli kasviplanktonia rataseläimen suuhun. Niiden avulla rataseläin myös liikkuu. Rataseläinten takapäässä on jalka, jolla se kiinnittyy alustaan. Videolla (video 6) voidaan nähdä murtovedessä yleisen Synchaeta baltica-rataseläinyksilön yritys päästä liikkeelle mikroskoopin alla olevassa ahtaassa näytteessä. Brachionus-suvun rataseläimillä on Synchaeta-suvun lajeista poiketen kiinteä panssari (Video 7)
Alkueläimiin kuuluvat Vorticella-ripsieläimet voivat pienestä koostaan huolimatta olla näyttäviä, jos ne muodostavat koloniamaisia yhdyskuntia (Video 8). Niiden liikunta ja ravinnonotto tapahtuu ripsien avulla