Siirry sisältöön

Saariston luonto

Helsingin kaupunki hallinnoi upeita saaristoalueita ja merellisiä ulkoilupuistoja aivan kaupungin tuntumassa ja lähialueilla. Nämä alueet ovat kaikkien käytössä joko vapaasti tai vuokraten. Vesiliikenne ulkoilusaariin jakautuu reittiliikenteeseen ja kiertoajeluihin, joista vastaavat yksityiset liikennöitsijät. Saaristossa voi liikkua monella tavoin. Vuokraamalla oman veneen tai kajakin. Merelliseen Helsinkiin voi tutustua myös hyvin maitse. Helsingin rantaviivasta aukeavat upeat näkymät saaristoluontoon. Helsinki suojelee meriluontoa, saaristossa on 28 suojelualuetta jotka muodostavat turvallisen elinympäristön uhanalaisille lajeille.

Meri ja saaristo muodostavat Helsinkiin ympäristön joka on vertaansa vailla. Saariston luonto on vaikuttavuudessaan ainutlaatuinen. Sen rikkaus ja karuus, talvinen kovuus ja keväinen herkkyys ovat ihmiselle elämyksellisiä. Helsingin alueella on noin 300 saarta.
Helsingissä on suojeltu luonnonsuojelulailla 28 luotoa tai luotoryhmää. Useimmat niistä on perustettu pesimälinnuston suojelemiseksi, mutta eräät ovat myös kasvillisuudeltaan arvokkaita. Näiden lisäksi Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan vuosille 2015–2024 kuuluu kymmenen luotoa, jotka ovat vielä suojelematta. Niiden suojelusta kaupunki ei voi päättää yksin, koska ne ovat valtion omistamia tai usean yksityisen tahon yhteisesti omistamia kaupungin ollessa vain yksi osakkaista. Viimeistään niiden rauhoittamisen jälkeen Helsingin saaristossa pesivän linnuston suojelutilanne on varsin hyvä, ellei erinomainen. Pelkkä luotojen rauhoittaminen ei tosin takaa lintujen pesinnän onnistumista, vaan siihen vaikuttavat myös pienpedot, erityisesti minkki ja supikoira sekä petolinnut, mm. voimakkaasti runsastunut merikotka. Suojelupäätös ei myöskään automaattisesti poista vesilläliikkujien aiheuttama häirintää.

Ulkosaariston avoimet saaret pienialaisine metsiköineen ovat monille muuttolinnuille tärkeitä muutonaikaisia ruokailu- ja levähdyspaikkoja. Vaikka saaret eivät olisi varsinaisia lintusaaria, saattaa niiden lakiosissa pesiä esimerkiksi haahka.
Lintusaariin luetaan kuuluviksi luodot, pienet saaret sekä isompien saarten puuttomat niemenkärjet, joilla on merkittäviä saaristolintujen pesimäyhteisöjä. Runsain ja monilajisin linnusto on usein puuttomilla luodoilla, joiden maasto vaihtelee pienipiirteisesti sisältäen esimerkiksi ketolaikkuja, louhikkoa, soistumia, katajikkopainanteita sekä rantaniittyjä kirjavana mosaiikkina. Pensaikkoja ja metsiköitä sisältävät pikkusaaret ovat puolestaan tärkeitä esimerkiksi merihanhelle ja haahkalle. Lintujen lannoittavan vaikutuksen vuoksi lintusaarille muodostuu luonteenomainen, rikas kasvillisuus.

Helsingin saaristo on ainutlaatuinen ja monimuotoinen. Sen luonto on haavoittuvainen ja herkkä.

Luontoviisas vesilläliikkuja

Saaristolinnut näkyvät ja kuuluvat meriluonnossa

Lintujen havainnointi on Helsingin saaristossa vaivatonta sillä saaristossa tavataan yli 100 lintulajia. Lokit, merimetsot, haahkat, tiirat, ruokit ja riskilät pesivät pienillä lintuluodoilla. Joutsen, iskoskelo, hanhet, rantasipi ja ristisorsa tekevät pesänsä rauhaisaan saaristoon, kun taas merikihut tähyilevät korkeilta kallioilta. Lehtevien saarten suojaisissa laaksoissa asustelevat pähkinähakki ja kirjokerttu. Myös uhanalainen räyskä ja etelänsuosirri elävät Helsingin saaristossa.
Kukapa ei olisi nähnyt ja kuullut lokkien ääniä saaristossa. Saariston linnusto näkyy, kuuluu ja tunnetaan parhaiten meriluonnosta. Saaristossa on myös hiljaisia ja näkymättömiä lajeja joiden elinolosuhteiden ylläpito vaatii meiltä työtä. Huomaavainen veneilijä huomioi saarten hiljaisen luonnon pitämällä riittävää etäisyyttä kallioluotoihin ja kaislikoihin.

Suomessa esiintyvistä linnuista saaristolinnuiksi lasketaan perinteisesti rannikolla pesivät sorsa-, lokki-, tiira- ja ruokkilinnut, sekä kahlaajat. Saaristossa voi myös tavata petolintuja, kuten merikotkia ja sääksiä. Uloimmassa saaristossa
pesivät mm. haahka, haapana, sinisorsa, isokoskelo, tukkasotka ja erilaiset lokkilajit. Siellä pesii lapintiira, sisäsaaristossa taas kalatiira. Kivikkoisilla luodoilla on runsas västäräkki- ja kivitaskukanta ja sieltä löytää varmasti myös meriharakan.

Muuttolintuja voi nähdä miljoonia niiden lentäessä Helsingin saariston yli. Allit, mustalinnut ja sepelhanhet kuuluvat suurimpiin muuttajaperheisiin. Saariston matalikoilla on myös muuttajien levähdyspaikkoja.

Kunnioita luontoa, ja sen turvaamiseksi asetettuja rajoituksia ja kieltoja. Anna linnuille pesimärauha

Liikkumista ja maihinnousua rajoitetaan keväisin lintujen ja muiden eläinten pesinnän turvaamiseksi. Etenkin suojelualueilla monille saarille, luodoille ja rannoille on maihinnousukielto. Näistä maastossa on usein punainen tai keltainen varoituskyltti.

Liikkumisrajoitukset voivat olla ympärivuotisia.  Vaikka et rantautuisi, pidä etäisyyttä eläimiin ja niiden pesiin. Jos lintu lähtee pesästään veneesi lähestyessä, olet mennyt liian lähelle. Pidä lemmikit kytkettynä luonnon takia ja etenkin pesivien lintujen turvaamiseksi.  

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeudet antavat kaikille Helsinkiläisille mahdollisuuden liikkua ja oleskella saaristossa. On kuitenkin tärkeää huomioida liikkumisen luontovaikutukset. haittaa aiheuttamattoman liikkumisen ja oleskelun metsässä ja luontoalueilla. Ne ovat tärkein luontosuhteemme rakentaja ja kansallisaarre.

Jokamiehenoikeus ei ole voimassa suojelualueilla. Luonnonsuojelulaki antaa mahdollisuuden rajoittaa liikkumista, kalastamista sekä suojella kasveja alueen suojelutavoitteen saavuttamiseksi. Liikkumista voidaan rajoittaa, jos alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyttäminen sitä vaatii.

Jokamiehenoikeudella saat

  • Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla tai erityiseen käyttöön otetuilla alueilla, kuten viljelyksessä olevilla pelloilla tai istutuksilla
  • Oleskella tilapäisesti siellä, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
  • Poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
  • Onkia ja pilkkiä
  • Kulkea vesistössä ja jäällä

Jokamiehenoikeudella et saa

  • haitata maanomistajan maankäyttöä
  • kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla
  • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita
  • ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta
  • ottaa sammalta tai jäkälää
  • tehdä avotulta toisen maalle
  • häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla
  • roskata ympäristöä
  • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa
  • häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia
  • häiritä eläimiä
  • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
  • päästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle
  • pitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueella
  • pitää koiraa kytkemättömänä 1.3. – 19.8. välisenä aikana joitain poikkeuksia lukuun ottamatta (finlex.fi).

300 saarta, 130 kilometriä rantaviivaa – kohteita riittää

Helsingissä on monipuolisia ulkoilupuistoja eri puolilla kaupunkia niin sisämaassa kuin meren äärelläkin.

Helsingin kaupunki hallinnoi upeita saaristoalueita ja merellisiä ulkoilupuistoja aivan kaupungin tuntumassa ja lähialueilla. Nämä alueet ovat kaikkien käytössä joko vapaasti tai vuokraten. Vesiliikenne ulkoilusaariin jakautuu reittiliikenteeseen ja kiertoajeluihin, joista vastaavat yksityiset liikennöitsijät.
Lue lisää Helsingin saaristosta.

Sinua voisi kiinnostaa