Siirry sisältöön

Hylkeitä Helsingissä

Helsinkiläiset ovat päässeet ihailemaan harmaahylkeitä jo aivan kaupunkiolosuhteissa. Viime vuonna harmaahylkeitä eli halleja tavattiin mm Vanhankaupunginlahdella, Lauttasaaressa, Kaivopuistossa, Herttoniemessä ja Kalasatamassa. Vielä viisi vuotta sitten hyljehavainnot olivat hyvin harvinaisia. 

Vanhankaupunginlahdelle harmaahylje saapui vuosi sitten. Koska lahden rannalta on hyvä näkymä merelle, asukkaat saivat ihastella usein isohkoa harmaahyljettä jonka pää näkyi aivan rantaviivan lähellä. Hylje nimettiin pullervoksi.

Kuva: Eero Haapanen

Pullervo on virtaviivainen kuin kala, sen ihoa peittää tiivis karva. Lämmönhukalta suojaa paksu rasvakerros. Vanhankaupunginlahti on erittäin kalaisa ja matala, runsaat kalamäärät ovatkin houkutelleet Pullervon tänne “hylkeiden, stokkan herkkuun” ruokailemaan. Pullervo syö monenlaisia kaloja, joista tärkein ravintokala on silakka. Hallit saattavat käyttää ravinnokseen myös ihmisten kalanpyydyksissä olevia kaloja. Aikuinen halli tarvitsee ravinnokseen noin 7 kiloa kalaa päivässä.
(Kuva. Eero Haapanen) 

Hylkeiden on käytävä haukkaamassa välillä happea pinnalta, sillä nisäkkäillä ei ole kiduksia. Sukelluksissa hylkeet voivat olla jopa parikymmentä minuuttia kerrallaan. 

Harmaahylkeet tarvitsevat suojelualueensa. Vaikka niiden lukumäärä onkin kasvanut, ne ovat edelleen silmälläpidettävä laji, eli niitä on melko vähän. Hallit ovat pitkäkuonoisia, harmaankirjavia ja painavat 100-300 kg. Hallit elävät ympäri vuoden isohkoissa laumoissa, eli se on laumaeläin. Kesällä, kun hallit vaihtavat karvansa, niitä voi nähdä makoilemassa isoina laumoina vieri vieressä luodoilla eli pienillä saarilla.

Vuonna 2020 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa runsaat 40 000 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli vajaat 17 000. Perämeren jäillä laskenta-aikaan olleiden norppien määräksi arvioitiin noin 13 300 yksilöä.

Hallien lisääntymisaika eli kiima-aika on huhti-toukokuussa. Hallilla on viivästynyt sikiönkehitys eli hedelmöittynyt munasolu alkaa kehittyä vasta muutama kuukausi hedelmöittymisestä. Hallinaaraat kokoontuvat maaliskuussa luodoille tai jäälautoille synnyttämään yhden poikasen eli kuutin. Hallit voivat elää yllättävän vanhoiksi, yli 40-vuotiaiksi.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Asiasanat

haahka
harmaahylje
Helsingin luonto
kalastajan luonto-opas
Luonnonsuojelualueet
luonto-oppaat
luontoviisas
Luontoviisasvesilläliikkuja
Meriluonto
Ohjeita vesilläliikkujalle
Saariston herkkä luonto
Saariston ja luontojen kasveja ja hyönteisiä
Vesilinnut