Saaristo on monelle koti

Helsingin saaristo on ainutlaatuinen. Saariston monimuotoinen luonto on haavoittuvainen ja herkkä.
Helsingin edustalla on yli 300 saarta ja luotoa. Kaupungissa on yli 160 km rantaviivaa.

Helsingin edustan saaristo kutsuu sinua tutustumaan saaristoluonnon ihmeelliseen maailmaan. Näe vesilintuja, pysähdy kuuntelemaan saariston ääniä. Katso tarkemmin ja havainnoiden. Pysähtymällä näet enemmän. Saariston herkässä luonnossa on kaikkialla nähtävää.

Nosta katseesi ylös. Ei ole enää lainkaan harvinaista nähdä merikotkan liitelevän Helsingin saariston taivaalla.
Suomessa arvioitiin 1970-luvun alkupuolella olevan vain 40−50 merikotkaparia. Suomessa merikotka pesii yleensä vesistöjen äärellä, tavallisimmin meren tuntumassa mantereella tai saaressa. Se on levittäytymässä myös sisämaahan, ja pesä on järven tai suon rantametsässä.

Monien merilintujen kannat ovat romahtaneet ja lajit uhanalaistuneet. Esimerkiksi etelänkiisla, pikkutiira, riskilä ja lapasotka luokitellaan erittäin uhanalaisiksi. Merikotka on edelleen vaarantunut.
Häirintä ja rakentaminen uhkaavat pikkutiiran ja merikotkan pesintää ja pesimäpaikkoja ja ovat siksi lajien keskeisiä uhkia.

Miten pystymme suojelemaan herkkää saaristoamme?

Saaret ja luodot ovat yhteistä omaisuuttamme.
Miten voimme suojella niitä? Parhaiten se onnistuu, kun tiedämme saarten ja luotojen ainutlaatuisuudesta. Oletko koskaan laskenut kallioluodoilta kasvilajeja, entä hyönteisiä? Luotojen eliöstö on vähäisempi kuin metsäisten saarten, siksi niiden suojelu on tärkeää.
Luodoilla liikkuminen tulisi tapahtua aina luonnon ehdoilla, me kaikki osaamme toimia niin. Katse alas ja eteenpäin, suunnan määrittäminen niin, että se häiritsee luontoa mahdollisimman vähän on helppoa. Vältä siis kasvien tallaamista ja anna luotojen lammikoiden elää omaa elämäänsä. Nekin ovat monen eliön koti.

Jokaisen kaupunkilaisen toiminta vaikuttaa saaristoomme ja me kaikki voimme suojella luontoa. Helsingin saaristo kuuluu kaikille Helsingin asukkaille, siksi me kaikki olemme vastuussa saaristostamme. Saariston ympäristö on jatkuvassa vuorovaikutuksessa kaupunkiympäristöön. Se miten elämme kaupungissa vaikuttaa myös saariston luontoon.

Saariston luonto on erityisen herkkä kulumiselle, pysy siis poluilla.
Jään, tuulen ja meren muovaama saaristo on erityisen herkkä kulumiselle. Saaristossa on luontoa joka on jo muualta hävinnyt, siksi on erityisen tärkeää huomioida luontoviisas liikkuminen saaristossa. Vältä tarpeetonta maihinnousua luodoille ja suojelualueille. Suojelualueilla sijaitseviin luotoihin tulee säilyttää 25-50 metrin etäisyys vesillä liikkuessa.

Suosituilla virkistysalueilla on paljon käyttäjiä, mikä saattaa johtaa luonnon kulumiseen. Herkät luontoalueet eivät kestä jatkuvaa tallaamista merkittyjen reittien ulkopuolella. Tallaamisen seurauksena kasvillisuus katoaa, polut levenevät ja uusia polkujakin saattaa syntyä. Ympäristö ja lajisto muuttuvat, eikä luonto välttämättä palaudu ennalleen, vaikka kävijäpaine hellittäisikin. Koronapandemia on lisännyt retkeilyä ja kulumista Helsingin lähiluontokohteissa, ja myös polut luonnonsuojelualueilla ovat leventyneet lyhyessä ajassa.

Suosituilla ulkoilualueilla syntyy helposti pienempiä polkuja merkittyjen reittien ja luontopolkujen yhteyteen. Merkityillä reiteillä ja pääpoluilla pysyminen on helppo tapa suojella luontoa.

Lue lisää, pysy poluilla sivulta.

Suojele saaristoa veneillessäsi

Pidä veneen moottori kunnossa öljyvuotojen välttämiseksi ja huolehdi veneen kunnosta muutenkin.
Muista veneen huoltamisen yhteydessä, että moottorien jäähdytykseen käytettävä glykoli on myrkkyä, jonka jäämät pitää palauttaa asianmukaisesti sataman keräyspisteeseen, lajitteluasemalle tai jätekeskukseen. Sama sääntö pätee muihin kunnostamisessa käytettäviin aineisiin, kuten lakkoihin, maaleihin ja liuottimiin.
Pidä veneen pohja puhtaana, jotta polttoainetta ei kulu tarpeettomasti. Vältä myrkkymaalien käyttämistä ja jos mahdollista, älä maalaa ollenkaan, vaan puhdista veneen pohja mekaanisesti harjaamalla tai painepesurilla. Myrkkymaalausta ei tarvitse onneksi tehdä joka vuosi, ja vähäsuolaisilla alueilla, kuten Perämerellä sekä sisävesillä, se on tarpeetonta. Maalauksen haittoja voi vähentää myös nostamalla veneen välillä kuiville. Lisäksi pohjan puhtaanapitoon on kehitetty innovatiivisia mekaanisia ja sähköisiä ratkaisuja, joista löytyy lisätietoa sisarorganisaatiomme Pidä Saaristo Siistinä ry:n sivuilta.
Tyhjennä aina veneen septitankki imutyhjennyslaitteella satamassa. Älä laske jätevesiä mereen.
Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan maissa olevia, pesuvedet suodattavia astianpesupaikkoja. Älä pese astioita meressä.
Älä roskaa maalla tai merellä, vaan vie jätteet sinne, minne ne kuuluvat – roskakoriin tai kierrätyspisteeseen. Lajittele roskat myös veneillessä.
Kalasta monipuolisesti ja kestävästi sellaisia kaloja, jotka eivät ole uhanalaisia tai alamittaisia ja syö mitä kalastat. Älä pyydä pelkästään isoja petokaloja, vaan kalasta myös pienempiä kalalajeja. Myös särkikalat ovat hyviä ruokakaloja oikein valmistettuna. Ota selvää eri kalalajien alamitoista ja noudata niitä kalastaessasi.
Suosi veneilyvaatteissa aitoja materiaaleja, kuten villaa ja puuvillaa. Keinokuidut, kuten fleece, ovat vesistöille haitallisen mikromuovin lähde.
Vältä liikkumista lintujen pesimäalueilla keväisin ja alkukesästä. Kunnioita luonnon- ja kansallispuistoon kuuluvien alueiden sääntöjä.
Älä riko saaristoluonnon rauhaa. Vältä kasvien taittamista ja liikkumista polkujen ulkopuolella.
Älä perusta tulipaikkoja maastoon, vaan suosi valmiita tulisijoja ja retkeilyrakenteita.

Kotona ja mökillä

Vältä mikrorakeita sisältäviä hygeniatuotteita, kuten hammastahnoja tai kuorinta-aineita. Valintoja helpottaa CosmEthics-sovellus.
Huolehdi, että kotisi jätevesiasiat ovat kunnossa. Haja-asutusalueilla ravinteiden kierrätystä edistävä tekniikka on paras ratkaisu. Mökillä kuivakäymälä on vesistöille hyvä vaihtoehto.
Vaadi vesilaitokseltasi laatua. Hyvin puhdistetut jätevedet kuormittavat vähemmän.
Vähennä veden kulutusta: vaikka Suomessa ei ole pulaa juomavedestä, kannattaa ajatella etenkin lämpimällä vedellä lotraamisen aiheuttamaa energian hukkaa.
Käsittele saunan pesuvedet asianmukaisesti ja pese matot sekä pyykit niin, etteivät pesuvedet valu veteen.
Lannoita puutarhaa säästeliäästi ja käytä luonnollisia lannoitteita keinotekoisten sijaan. Välttämällä turhia torjunta-aineita vesistöjen kemikaalikuormituskin pienenee. Huolehdi, että puutarhasta tai kasvimaalta ei huuhtoudu ravinnepitoista ainesta ojiin ja lähivesistöön.
Vältä turhia kemikaaleja myös kosmetiikassa, siivouksessa ja pyykinpesussa.
Vältä pesuaineita, jotka sisältävät fosfaatteja tai synteettisiä tensidejä. Luonnonmukaiset pesuaineet, kuten mäntysaippua ja etikka, sekä Joutsenmerkityt pesuaineet ovat luonnon kannalta hyviä vaihtoehtoja.
Lajittele jätteet oikein ja kompostoi: jätemäärien vähentäminen vähentää myös vesistökuormitusta. Huolehdi vaaralliset jätteet niille tarkoitettuihin paikkoihin ja vie vanhat lääkkeet takaisin apteekkiin. Kuljeta muovipakkaukset niille tarkoitettuun keräyspisteeseen.
Tue uusiutuvia energiamuotoja ja osta vihreää sähköä. Sammuta aina turhat sähkölaitteet, jos poistut huoneesta. Osta vain energiatehokkaita sähkölaitteita.