Useat Helsingin luonnonsuojelualueista on perustettu pesimälinnuston suojelemiseksi. Näiden lisäksi Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan vuosille 2015–2024 kuuluu kymmenen luotoa, jotka ovat vielä suojelematta. Niiden suojelusta kaupunki ei voi päättää yksin, koska ne ovat valtion omistamia tai usean yksityisen tahon yhteisesti omistamia kaupungin ollessa vain yksi osakkaista. Viimeistään niiden rauhoittamisen jälkeen Helsingin saaristossa pesivän linnuston suojelutilanne on varsin hyvä, ellei erinomainen. Pelkkä luotojen rauhoittaminen ei tosin takaa lintujen pesinnän onnistumista, vaan siihen vaikuttavat myös pienpedot, erityisesti minkki ja supikoira sekä petolinnut, mm. voimakkaasti runsastunut merikotka. Suojelupäätös ei myöskään automaattisesti poista vesilläliikkujien aiheuttama häirintää.
Katso täältä luonnonsuojelualueiden sijainnit
Klikkaamalla kartassa merkittyä luonnonsuojelualuetta avautuu ikkuna jossa on lisätietoja alueesta.
Suojelluille lintuluodoille rantautuminen on lintujen pesimäaikana kielletty. Lähes kaikilla niistä myös liikkuminen viereisellä vesialueella on tällöin kielletty. Rauhoitusaika kestää yleensä huhtikuun alusta elokuun puoliväliin, poikkeuksena Kivisaaren luodot, jolla se on lyhyempi (15.4.–31.7). Erityisesti keväällä ja alkukesällä lintujen häiritseminen voi vähentää pesivien parien määrää merkittävästi. Pesimäajaksi rauhoitettu vesialue ulottuu tavallisesti 25 metrin päähän luodosta, mutta uusimmilla suojelluilla luodoilla 50 metrin päähän. Luotoa ympäröivä vesialue ei kuulu rauhoituksen piiriin Loppikarilla, Neitsytsaarten lintuluodoilla, Kallioluodolla ja Kalliosaarenluodolla, mutta saman varoetäisyyden noudattaminen on toki näidenkin luotojen läheisyydessä suositeltavaa.
Luotojen ja saarten suojelu Helsingissä
Helsingin saaristossa on muitakin luonnonsuojelualueita kuin lintuluotoja. Niistä Kallahden matalikko on poikkeuksellinen, sillä se on kokonaan vedenalainen suojelualue, jonka tarkoitus on suojella merenpohjan luontotyyppejä sekä alueella muuttoaikana levähtäviä ja ruokailevia vesilintuja. Kallahdenniemen edusta on rauhoitettu kokonaisuudessaan liikkumiselta keväisin ja syksyisin. Lisäksi vesiskootterilla ajo on sallittu vain väylillä.
Rauhoituksesta on ilmoitettu yleensä punakeltaisella kieltotaululla, joka erottuu suhteellisen hyvin myös ohi kulkevalle veneilijälle. Kieltotaulu saattaa jäädä kovassa vauhdissa helposti huomaamatta. Karttoja on syytä tutkia suunnitellun reitin osalta. Vain uusista kartoista näkee todellisen tilanteen, sillä viime aikoina lintuluotojen suojelua-alueita on tullut lisää.
Luonnonsuojeluohjelmassa 2015-2024 on esitetty rauhoitettavaksi 47 uutta kohdetta, joista osa on jo rauhoitettu. Suurin osa luonnonsuojelualueista on mukana Natura 2000 -verkostossa. Natura 2000 on Euroopan unionin jäsenmaiden välinen verkosto, jolla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuus. Luonnonsuojelualueiden hoidosta valtion mailla vastaa Metsähallitus.
Luonnonsuojelualueet turvaavat kansallismaisemaa ja kulttuuriperinnön säilymistä. Lisäksi ne tarjoavat virkistys- ja retkeilymahdollisuuksia, pakopaikkoja arjen kiireiltä luonnon helmaan.
Maihinnousukielto tietyille saarille saattaa olla kiellettyä lintujen pesinnän ajan tai ympäri vuoden. Suomessa maihinnousukielto koskee tärkeimpiä lintuluotoja ja saaria. Maihinnousukieltoja on usein esimerkiksi kansallispuistojen yhteydessä.
Maihinnousukieltojen avulla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuus. Monet ulkosaariston saaret ja luodot ovat herkkiä elinympäristöjä, joita vaarantavat tallaaminen, kasvien kerääminen tai roskaaminen. Herkät elinympäristöt toipuvat usein hitaasti muutoksista.
Luonnonsuojelualueilla on voimassa rajoituksia jotka vaihtelevat. Pääsääntöisesti suurimmassa osassa saaria ovat voimassa seuraavia rajoituksia.
1. Yleiset rajoitukset
Alueella on kielletty: sienien, puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien- kuten marjojen- ottaminen ja kaikenlainen vahingoittaminen, roskaaminen, rakennuksien, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen, maa-aineksien, kivien tai kaivoskivennäisten ottaminen ja maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen, luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai häiritseminen ja niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen, tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen, sekä muut toimet, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan tai eliölajien säilymiseen.
2. Liikkumisrajoitukset:
Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi alueella on kielletty: liikkuminen moottoriajoneuvolla, pyöräily, ja koirien, kissojen ja muiden lemmikkien irtipitäminen.
Luonnonsuojelualueet on perustettu kulloinkin voimassa olevan luonnonsuojelulain mukaan (luonnonsuojelulaki 71/1923 tai luonnonsuojelulaki 1096/1996).
Luonnonsuojelulain (1096/1996) mukaan luonnonsuojelualueen perustamisen yleisenä edellytyksenä on, että:
1) alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi;
2) alueella on erikoinen tai harvinainen luonnonmuodostuma;
3) alue on erityisen luonnonkaunis;
4) alueella on harvinaistuva perinneluontotyyppi;
5) luontotyypin tai eliölajin suotuisan suojelutason säilyttäminen tai saavuttaminen sitä vaatii; tai
6) alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi.
Helsingin kaupungin omistamilla mailla muiden kuntien alueella (Hangossa, Inkoossa, Espoossa ja Sipoossa) on lisäksi yhteensä seitsemän luonnonsuojelualuetta. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 305,4 hehtaaria.
