Helsinki on noin 50 000 veneilyharrastajan kotisatama, vesiliikenne on kasvanut uusien jakamispalvelujen ansiosta, yhteiskäyttöveneitä näkee yhä useammin saaristossa. Lisääntyvä vesiliikenne ohjataan
vedenalaista luontoa säästäville reiteille, sen lisäksi veneilijän luontotaidot ovat merkitsevässä roolissa saariston kestävässä käytössä.
Moottoriveneily on merkittävä vedenalaisen melun lähde Suomen rannikoilla ja sisävesillä. Moottoriveneiden tehon, nopeuden ja määrän kasvu lisää melusaastetta.Luonnonsatamat sekä matalat lahdet kalojen kutupaikkoina ja herkkien lajien esiintymisalueina kärsivät veneilyn aiheuttamista haitoista. Vettä ja pohjan sedimenttejä sekoittavat potkurivirtaukset aiheuttavat epävakautta eliöiden elinympäristöön ja vapauttavat veteen ravinteita.
Maihinnousukielto tietyille saarille saattaa olla kiellettyä lintujen pesinnän ajan tai ympäri vuoden. Helsingissä maihinnousukielto koskee tärkeimpiä lintuluotoja ja saaria. Maihinnousukieltoja on usein esimerkiksi kansallispuistojen yhteydessä.
Vesilläliikkujan vastuu ympäristöstä on suuri. Yksinkertaisia helposti toteuttavia ohjeita ovat:
Hiljennä nopeuttasi
Hiljaisempi vauhti on ympäristöteko. Nopeudet vaikuttavat häiritsevästi eläinten käyttäytymiseen sekä elinpiiriin. Hitaammin ajamalla koet enemmän. Sinulla on aikaa havainnoida ja nauttia luonnosta.
Vältä tarpeetonta maihinnousua
Saariston luodot ovat aina eläinten ja kasvien koti. Ne eivät aina kestä ihmisen läsnäoloa.
Maihinnousukieltojen avulla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuus. Monet ulkosaariston saaret ja luodot ovat herkkiä elinympäristöjä, joita vaarantavat tallaaminen, kasvien kerääminen tai roskaaminen. Herkät elinympäristöt toipuvat usein hitaasti muutoksista.
Luontoviisaita ohjeita veneilijälle
- Liiku kunnioittaen eläinten ja muiden luonnossa liikkujien rauhaa.
- Noudata maihinnousukieltoja: liiku erityisen varovasti suojelualueilla.
- Älä vahingoita kasvillisuutta.
- Tee tuli vain niille tarkoitetuille tulisijoille; noudata rajoituksia kuivina jaksoina.
- Vältä turhaa moottorin käyttöä ja suosi hiljaisempaa vesiliikennettä.
- Älä kaahaa vesillä: liiku veneellä varovasti erityisesti matalissa luonnonsatamissa.
- Kalasta myös pieniä kalalajeja ja noudata eri pyyntikaloille säädettyjä alamittoja eli hyväksy saaliiksi vain sitä suurempia kaloja ja vapauta pienet.
- Syö pyytämäsi kalat.
Riittävä etäisyys eläimiin on hyvin tärkeää. Eläimet tarvitsevat oman tilan. Erityisesti pesimisaikaan on pidettävä etäisyys. Jos eläin reagoi läheisyyteesi nousemalla lentoon, olet jo liian lähellä.
Nopeusrajoitukset pähkinänkuoressa.
Sisälahdissa, salmissa ja satama-altaissa korkein sallittu nopeus on pääsääntöisesti 10 km tunnissa.
Laajalahdella ja Espoonlahdella 20 km tunnissa, samoin Seurasaarenselän ja Karpiselän veneväylillä.
Luonnonsuojelualueet
Helsingissä on suojeltu luonnonsuojelulailla 28 luotoa tai luotoryhmää. Useimmat niistä on perustettu pesimälinnuston suojelemiseksi, mutta eräät ovat myös kasvillisuudeltaan arvokkaita. Näiden lisäksi Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan vuosille 2015–2024 kuuluu kymmenen luotoa, jotka ovat vielä suojelematta. Niiden suojelusta kaupunki ei voi päättää yksin, koska ne ovat valtion omistamia tai usean yksityisen tahon yhteisesti omistamia kaupungin ollessa vain yksi osakkaista. Viimeistään niiden rauhoittamisen jälkeen Helsingin saaristossa pesivän linnuston suojelutilanne on varsin hyvä, ellei erinomainen. Pelkkä luotojen rauhoittaminen ei tosin takaa lintujen pesinnän onnistumista, vaan siihen vaikuttavat myös pienpedot, erityisesti minkki ja supikoira sekä petolinnut, mm. voimakkaasti runsastunut merikotka. Suojelupäätös ei myöskään automaattisesti poista vesilläliikkujien aiheuttama häirintää.
Katso täältä luonnonsuojelualueiden sijainnit
Jokamiehenoikeudet
Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä oikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään.
Luonnonsuojelualueilla, kuten kansallispuistoissa, jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa.
Suojelualueilla luonnonsuojelulaki antaa mahdollisuuden rajoittaa liikkumista alueen suojelutavoitteen saavuttamiseksi. Liikkumista voidaan rajoittaa, jos alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyttäminen sitä vaatii.
Samoin leiriytymistä voidaan rajoittaa tai se voidaan kieltää kokonaan. Tällaiset rajoitukset löytyvät alueen perustamispäätöksen rauhoitusmääräyksistä tai sen järjestyssäännöstä. Eri luonnonsuojelualuetyypit poikkeavat kuitenkin varsin paljon toisistaan tässä suhteessa.
Kasvien ja kasvinosien kerääminen sekä hyönteisten pyydystäminen on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa ja sallittu vain tieteellistä tutkimusta varten.
Veneile ja liiku puhtaasti ja luontoa roskaamatta. Suosi purjehdusta, soutua ja melomista. Muista pitää riittävä etäisyys suojelualueisiin.
Luonnonsuojelualueilla ei saa ottaa maa-aineksia eikä vahingoittaa maa- tai kallioperää.
Onkimista ja pilkkimistä voidaan rajoittaa joissakin vesistöissä (muun muassa vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet).
Jokamiehenoikeudella toimiminen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle.
Vesiliikenteen kielto- ja rajoitusalueet Helsingissä
Helsingissä on voimassa nopeus- sekä käyttörajoituksia.
Täältä löydät Vesiliikenteen kielto- ja rajoitusalueet
https://extranet.vayla.fi/pooki_www/kielto_rajoitus/kielto_rajoitus.html
