Siirry sisältöön

Isokoskelo

Isokoskelolla on mustavalkea vartalo, pitkähkö kaula ja pitkänomainen pää. Koiraalla tummanvihreä pää, naaraalla punertava hapsottava takatukka. Nuoret koiraat ovat samanvärisiä kuin naaraat. Pituus 70 cm, siipien kärkiväli 95 cm, paino 1–2 kg. Ääni on karheaa korinaa.

Isokoskelo on kokosukeltaja, joka syö pikkukaloja, simpukoita ja äyriäisiä. Isokoskelot saalistavat ryhmänä siten, että esimerkiksi emo poikasineen ui viuhkamaisena muodostelmana kohti lahden tai poukaman pohjukkaa, ajaen edellään pikkukalaparvea. Lähellä rantaa kalaparvi kerääntyy yhteen, jolloin koskelot hyökkäävät ruokailemaan. Syksyllä ja keväällä voi nähdä aikuisten koskeloiden tekevän samoin, jopa kymmenien lintujen ryhminä.

  • Suurikokoinen sukeltajasorsa. Koiras mustavalkoinen, naaras harmaasävyinen ruskeapäinen. Vain naaraalla töyhtö. Eroaa tukkakoskelosta parhaiten jyrkästä värirajasta kaulalla ja paksusta nokantyvestä.
  • Koko: Pituus 58–68 cm, siipien kärkiväli 78–94 cm, paino 1,3–1,9 kg.
  • Pesä: Pesii puunkoloissa, pöntöissä, rakennuksissa, talojen alla, tiheän katajan suojassa.
  • Pesiminen: Munii huhti–toukokuussa 8–12 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 34–35 vrk. Poikaset oppivat lentämään noin 2 kk:n ikäisinä. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin nuorina, mutta pysyvät poikueena naaraan seurassa. Osa naaraista ryöstää poikasia muilta naarailta, jolloin syntyy suurpoikueita.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna suurilla ja karuilla vesillä koko maassa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 20.000–30.000 paria. Kerääntyy suuriksi sulkasatoparviksi, joissa voi olla tuhansia yksilöitä.

Asiasanat

haahka
harmaahylje
Helsingin luonto
kalastajan luonto-opas
Luonnonsuojelualueet
luonto-oppaat
luontoviisas
Luontoviisasvesilläliikkuja
Meriluonto
Merimelu
Ohjeita vesilläliikkujalle
Saariston herkkä luonto
Saariston ja luontojen kasveja ja hyönteisiä
veneet
Vesilinnut
vesilläliikkuja